Ulkomaille opiskelemaan – 3 tietä kansainvälisempään koulutukseen
Ulkomailla opiskelu on käänteentekevä kokemus riippumatta siitä, kuinka pitkään vieraassa maassa oleskellaan. Uusien kulttuurien kohtaamisen ja CV:n kiillottamisen lisäksi opintojakso ulkomailla kehittää kielitaitoa, laajentaa ystävä- ja työelämäverkostoa sekä kasvattaa lähtijää henkisesti. Mukavuusalueelta poistuminen voi hirvittää, mutta se on samalla äärimmäisen palkitsevaa.
Ennen lähtöä – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Suomesta ulkomaille opiskelemaan lähteminen vaatii ennakkotietoa erilaisista mahdollisuuksista ja jonkinlaisia säästöjä, mutta myös rohkeutta ja avointa asennetta heittäytyä tuntemattomaan.
Ennen sopivan ulkomailla opiskelutavan valintaa on hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä:
- Millä kielellä voit opiskella?
- Kuinka pitkän ajan haluat ulkomailla viettää?
- Mitä haluat opiskella?
- Kuinka rahoitat opiskelusi ulkomailla?
- Koska voit lähteä ulkomaille?
Helpointa ulkomailla opiskelu on jonkin oppilaitoksen tai kurssinjärjestäjän kautta ja haastavinta on koko tutkinnon ulkomailla suorittaminen. Kun alustava suunnitelma on selvä, voit ryhtyä tuumasta toimeen!
Ulkomaan opinnot osana kotimaan opintokokonaisuutta
Vaihto-oppilasvuosi ulkomailla on mahdollista suorittaa sekä toisen asteen opinnoissa että korkeakouluaikana. Ajankohdaksi suositellaan vähintään lukion, ammattikoulun, yliopiston tai korkeakoulun toista vuotta, jolloin monet perusopinnot on jo käyty läpi. Sääntöihin kuuluu, ettei opiskelija voi valmistua vaihto-opiskelujakson aikana tai välittömästi sen jälkeen. Vaihtoon lähtöä ei kuitenkaan voida toteuttaa tiedekunnan myöntämällä lisäajalla, sillä se on tarkoitettu yksinomaan opintojen loppuun saattamiseksi.
Suomalaisilla oppilaitoksilla on valmiit yhteistyöverkot ulkomailla olevien koulujen kanssa, ja usein opiskelija valitsee valmiilta listalta itseään kiinnostavat kohteet. Oma tutkinto-ohjelma rajoittaa tarjontaa, sillä ulkomailta haetaan uusien kokemusten lisäksi omaa opintokokonaisuutta kuten pelien kehitystä tukevia kursseja. Muussa tapauksessa ulkomailla suoritettuja ei välttämättä lasketa kerryttämään tutkintoon kuuluvaa opintopistesaldoa.
Vaihto-oppilaaksi on mahdollista lähteä koko lukuvuodeksi tai syys- tai kevät lukukaudeksi. Ulkomaan opintoihin haetaan oman oppilaitoksen kansainvälisen liikkuvuuden palveluiden kautta valmiiksi annettujen hakuaikojen sisällä. Tavallisesti hakukierroksia on kaksi: tammikuussa ja loka/marraskuussa. Maalis- ja syyskuussa järjestetyistä täydennysmäistä voi hakea täyttämättä jääneitä paikkoja ja peruutuspaikkoja.
Erilaisia ohjelmia on monia, mutta esimerkiksi Erasmus+ -vaihtojaksoa voi hyödyntää opiskeluun tai työharjoitteluun maksimissaan 12 kuukautta kandidaatin, maisterin ja tohtorinopinnoissa. Muita tunnettuja vaihto-oppilasohjelmia ovat Pohjois-Amerikkaan vievä ISEP, Pohjoismaihin keskittyvät Nordplus, Nordlys ja NorthtoNorth sekä Kanadaan kohdistuva QSEP.
Koko tutkinnon itsenäinen suorittaminen ulkomailla
Koko tutkinnon suorittaminen toisessa maassa vaatii opiskelijalta 3–5 vuoden sitoutumista ja hakija on omatoimisesti yhteydessä valitsemaansa oppilaitokseen. Hakuprosessi määräytyy kohdemaan ja sen oppilaitosten sääntöjen mukaan ja edellyttää usein aiempien, Suomessa suoritettujen opintokokonaisuuksien ja tutkintokokonaisuuksien virallista käännättämistä ja yhdenmukaistamista. Jos ulkomaalaisella oppilaitoksella on pääsykokeet ja/tai haastattelu, osallistuu suomalainen opiskelija niihin paikallisten tavoin. Kohdemaan tai haetun tutkinto-ohjelman asettaman kielitaidon on oltava tarpeeksi korkea ja se on hyvä tuoda ilmi jo hakemuksen yhteydessä lähetettävässä motivaatiokirjeessä.
Suurin osa koko tutkintoa ulkomailla opiskelevista henkilöistä on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoita, mutta toisen asteen koulutusohjelmiinkin on mahdollista hakea. Oppilaitoksesta ja alasta riippuen ulkomaisissa opinnoissa voi edetä aina tohtoriksi asti.
Tutkinnon suorittamista ulkomailla kannattaa harkita monesta eri näkökulmasta. Vaikka omat mielenkiinnonkohteet ovat tärkein kriteeri, myös opetuksen tasosta, opintojen kustannuksista ja kohdemaan kulttuurista on hyvä ottaa kunnolla selvää. Maisterin luonnonteiden tutkinnon voi suorittaa muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Espanjassa ja Belgiassa, mutta opinto-ohjelmien hinnat ja maiden tavat poikkeavat suuresti toisistaan.
Kielikurssit ja ulkomaalaisten oppilaitosten virtuaalikurssit
Jos koko tutkinto tai vaihto-oppilasjakso ulkomailla tuntuvat liian pitkältä ajalta, on eri oppilaitoksilla tarjolla useita erilaisia kielikursseja ja muita yksittäisiä opintokokonaisuuksia, joihin voi osallistua 1–24 viikon ajan. Kurssien aikana opiskelijat asuvat joko kotimajoituksessa paikallisten keskellä tai asuntoloissa muiden kurssilaisten kanssa.
Yleensä kurssit suoritetaan kesäopintoina, ja niihin haetaan itsenäisesti. Kurssikokonaisuus saattaa sopia osaksi parhaillaan käytäviä opintoja, mutta monet valitsevat ulkomaalaisten oppilaitosten kieli- ja muut kurssit puhtaasta mielenkiinnosta – ei niinkään opintopisteiden takia.
Kurssimuotoinen opetus on tavallisesti intensiivistä ja projektiluontoista työskentelyä ja siksi usein monia luentokokonaisuuksia tehokkaampia. Tekemällä oppiminen antaa opiskelijan vaikuttaa aktiivisemmin oppimiskokemukseen ja ryhmässä työskentely kehittää työelämässäkin tarpeellisia vuorovaikutustaitoja. Ryhmät ovat usein vielä monikansallisia, jolloin ulkomailla opiskelu saa ylimääräisen kerroksen kulttuurienvälistä viestintää.
Kansainvälistyminen on toki mahdollista Suomestakin käsin. Tänä päivänä useat oppilaitokset tarjoavat virtuaalikursseja ja seminaareja, joihin voidaan osallistua mistä ja milloin vain. Yliopistojen ja muiden oppilaitosten väliset yhteistyöhankkeet korostavat monialaisuutta ja tiedon vapaata liikkuvuutta. Vielä yksi osa kansainvälistymistä on ulkomaisten professoreiden rekrytointi suomalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Ulkomailla opiskelun kustannukset
Vaikka valitusta ohjelmasta ja omasta oppilaitoksesta riippuen vaihtoon valitut opiskelijat vapautettuja usein kohdeyliopiston lukukausimaksuista, ulkomailla opiskelu ei ole täysin ilmaista. Opiskelumaksujen lisäksi muita elämiseen ja asumiseen meneviä kustannuksia kertyy kuin huomaamatta. Julkinen liikenne, opiskelumateriaalit, vaatteet ja vapaa-aika vaativat oman osansa kuukausibudjetista. Lisäksi kokonaiskustannuksiin on laskettava lennot, vakuutukset, viisumit ja mahdolliset rokotukset.
Karkeasti arvioituna kustannukset vaihtelevat 4 000 – 40 000 euron välillä, mutta maa- ja oppilaitoskohtaiset erot voivat jälleen olla merkittävät. Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ovat oikeutettuja opintotukeen myös tutkintoon kuuluvia ulkomaan opintoja suorittaessaan, mutta yksittäisiä kursseja ja vaihto-oppilasvuotta varten opiskelijalla on hyvä olla tallessa jotakin säästöjä. Koko tutkinnon suorittaminen saattaa jopa vaatia opintojen aikaista osa-aikatyötä.
Opintorahaa haetaan Kelalta ja tuen myöntäminen ja maksaminen edellyttää opintojen edistymistä. Lisäksi valitun oppilaitoksen tulee olla julkisen valvonnan alainen – joko valtion tukemana tai opetusviranomaisten valvoma. Yksityiseen oppilaitokseenkin on näin mahdollista sada opintotukea Suomesta.
Korkeakouluopiskelijoilla opintorahan määrä on noin 250 euroa kuukaudessa ja asumislisää voidaan saada noin 210 euroa. Asumismenot eivät vaikuta tue määrään, mutta asumislisää maksetaan porrastetusti maan yleisen hintatason mukaan. Esimerkiksi alhaisen vuokratason maissa, kuten Bulgariassa tukea maksetaan hieman alle 60 euroa. Jos opiskelija haluaa, hän voi hakea ulkomailla opiskeluun Suomen valtion takamaa opintolainaa noin 800 euroa kuukaudessa. Yksittäisiä kursseja, virtuaaliopintoja tai kielikursseja Kela ei tue.